Muun muassa Hevi-Ari Hevi-Koivusen maailmanvalloituksen myötä on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua siitä, onko Suomi nyt sitten metallimusiikin luvattu maa, Mekka, Norja ja Blashyrkh, vai eikö ole, ja pitäisikö sen Ellenin nyt pyytää Pamelalta anteeksi.
Minun musiikindiggailuni alkoi niinkin raskaan ja brutaalin laulu- ja soitinyhtyeen kuin New Kids on The Blockin kuuntelemisella. Tämä tosiasia hävettää minua edelleen niin paljon, että silloin tällöin joudun ampumaan itseäni päähän. Ei sillä, olivathan ne kauniita poikia. Mutta eipä arvannut tuo kultakutrinen, kristillinen poika, joka viiksentyngät väpättäen tuijotti seinällä roikkuvasta julisteesta Jordan Knightin ruskeita makuukammarisilmiä, että parin vuoden päästä metallimusiikki suistaisi hänet satanististen riittien, moraalittomien seksihurjastelujen ja suonensisäisten huumeiden maailmaan.
Nykyisin kuuntelen yksinomaan norjalaista kirkonpolttomusiikkia ja vankiluolassani viruvien ihmisten kalmankirkaisuja. (Myyn em. kirkaisuja levytettynä, ota yhteyttä. Hinta 20 euroa plus kuolematon sielusi.)
Pukeudun mustiin vaatteisiin - ja nimenomaan sen vuoksi, että voin sisäisesti pahoin. Kerran viikossa uhraan vuohen Suuren Cthulhun alttarilla ja kaadan hautakiviä paikallisen kirkon hautausmaalla. Kesäisin käyn myymässä tupakkaa rippikoululaisille. Aina kun kuuntelen Burzumia, Darkthronea tai euroviisuja, vajoan väkivaltaiseen transsitilaan, jonka aikana saatan viillellä itseäni, potkia kadulla pahaa-aavistamattomia ohikulkijoita tai pelata roolipelejä.
Olen täysin riippuvainen syntisestä, pahasta, pahasta musiikista. Olen pelkkä ihmisraunio, joka vapisevin käsin tarraa iPodiinsa ja laittaa soimaan vielä yhden Rotting Christin biisin, ennen kuin pimeys laskeutuu. Rock-musiikki on tuhonnut kaiken kauniin elämässäni: uskon, toivon ja hampaat. Ja tiedättekö mitä mieltä minä siitä olen?
I love it! Siksipä minua ärsyttää suunnattomasti näiden pullamössö-mammanpoika-lässynlää-"hevi"bändien esiinmarssi. Kun ei se hevi ole sitä, että soitetaan sähkökitaraa mustat vaatteet päällä ja näytetään synkiltä. Eikä se ole sitä, että KISSiä fanittava rovaniemeläinen medianomi laittaa hirviömaskit päälle ja örisee.
En tiedä, pitäisikö itkeä vai itkeä, kun mummo Pihtiputaalta itkee paikallislehden yleisönosastolla kuinka Lordin saatanallinen musiikki tuhoaa kasvavien nuorten mielenterveyden ja seksuaalimoraalin. Kuuntele mummo Antaeusta tai Gorgorothia ennen kuin käyt ruikuttamaan!
En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun 10-vuotiaan tytön näköinen henkkamaukkahevari voittaa Idols-kilpailun laulamalla jotain Scorpionsia ja kertoo haastattelussa pitävänsä hevistä, esim. Abbasta ja Yöstä.
Kirkossakin järjestetään jo metallimessuja! Kirkon jos jonkun pitäisi olla sitä mieltä, että rock on saatanasta! Se on, trust me, ja te kaikki joudutte helvettiin siitä hyvästä! Nightwish takaperin on Hsiwthgin! Tuomas Holopainen takaperin on Aasumaitlah Aaksap!
Nyt lukija saattaa kysyä, mikä kaiken tämän vuodatuksen pointti onkaan?
No se, että Ellenin pitäisi pyytää anteeksi. Olihan se hei rumasti tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti