Otteita syksyn 2007 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen esseekokeen vastauksista

1. Uuden testamentin Jaakobin kirjeessä sanotaan: ”Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.” Pohdi tätä ajatusta.

”Mikä on elämän tarkoitus? Jo muinaiset roomalaiset pohtivat tätä suurta kysymystä, ennen kuin Vesuviuksen purkaus tappoi heidät kaikki brutaalilla, joskin myös hieman tragikoomisella tavalla. Elämä, tietoisuus, minuus. Das Ding an Sich, Das Ding an Dich, Dang Ding Dango-Dong. Nietzsche kirjoitti jotain, en juuri nyt muista mitä, mutta se sopisi mainiosti juuri tähän kohtaan. Uskonko minä kausaliteettiin? Uskonko vahvaan ja heikkoon vuorovaikutukseen? Olenko taas syönyt liikaa sieniä? Jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan ole kuulemassa, olenko minä itsenäinen, ehyt subjekti, vai alati ympäristöni kontrolloima, alisteinen objekti, jota transsendenttiset merkkijonot anaaliraiskaavat päivittäin?”

Friedrich von Knäckebröd, Gymnasiet Lärkan, laudatur

3. Kansallistunne on vanhastaan nostattanut kilpailijoiden, selostajien ja kotiyleisön urheiluhenkeä kansainvälisissä kisoissa. Vieläkö kansallishenki on urheilussa tärkeä?

”Den glider in! Ville Peltonen tekee maalin! Timo Jutila! Juti! Koivu-Selänne-Koivu! Komeat, harvahampaiset arjalaisviikingit teutaroivat kaukalossa kuin villit, murhanhimoiset härät luistimilla. Testosteronipurkaukset leviävät sähköisenä sykkeenä läpi katsomon, ja hien ja olutröyhtäysten löyhkä täyttää ilman. Huudan yleisössä muiden mukana ’Vitun hinttarihurrit painukaa vittu takaisin homolandiaan!’ ja ’Saatanan ryssät, kuolkaa kaikki, vittu tapetaan ne kaikki!’ ja ’Ömmörrhghghz!’ Tunnelma on mahtava. Vihdoin tiedän, miltä todellinen isänmaallisuus tuntuu, kun seison ympäripäissäni täällä Hodynka-areenan katsomossa ylläni Suomen peliasu, Suomen lippu, Suomi-konepistooli ja Leijona-riipus, silmäkulmassani sinivalkoinen onnen kyynel. Jääkiekko! Sotaveteraanit! Heterous! Armeija! Autot! Koskenkorva! Perheväkivalta! Ah, tämä on rehtiä suomalaisuutta!”

Pertti Ylämummo, Tampereen Normaalikoulu, eximia cum laude approbatur

5. Onko oppositiolla merkitystä Suomen nykypolitiikassa?

”Eero Heinäluoma on komea, pitkä ja eroottinen mies. Hänen kaljunsa saa minut usein ajattelemaan kiellettyjä ajatuksia. Hänen vahvat käsivartensa muistuttavat minua pitkäjänteisestä ja joskus raskaastakin hyvinvointivaltion rakennustyöstä, hänen ay-taustansa kovettamat vatsalihakset herättävät muistoja kesästä, kukkakedon tuoksusta ja menetetystä viattomuudesta; hätäisesti vaihdetuista suudelmista joskus kauan sitten, jossain toisessa maailmassa. Muut luokkamme tytöt ihailevat Sauli Niinistöä, mutta minun mielestäni Sauli on rullaluistimilla kierivä lipevä mulkku. Eero on minun sydämeni valittu, nyt ja aina.”

Elizabet Vienokaino, Ounasvaaran lukio, eximia cum laude approbatur

7. Maapallon ulkopuolisista älykkäistä olennoista puhuttaessa on esitetty kolme mahdollisuutta: heitä on jo täällä, heitä on olemassa, mutta he eivät ole vielä ottaneet yhteyttä, heitä ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

”Ne ovat täällä keskuudessamme. Ne ovat kaikkialla. Tuo tyttö viereisessä pulpetissa. Toinen valvovista opettajista. Näen sen niiden silmistä. Vieraan, pistävän älykkyyden. Vieraan, vihamielisen tietoisuuden. Päivisin ne kävelevät meidän joukossamme kuin ihmiset. Ne tarkkailevat minua lakkaamatta. Ne valvovat jokaista sanaani, jokaista ajatustani. Öisin ne luopuvat ihmishahmostaan ja tulevat luokseni. Ne seisovat sänkyni päädyssä ja kuiskivat korvaani: ’Einari, sinusta ei koskaan tule mitään.’ Sen jälkeen ne ottavat esiin rektaalisondinsa, ja minä huudan, voi hyvä luoja kuinka minä huudan.”

Juhana Kostea, Imatran yhteislukio, approbatur

9. Valitse sivun 4 rakkausrunoista yksi tai useampia. Millaisia ajatuksia se herättää / ne herättävät sinussa?

”’Me astuimme yöhön kasteiseen, johon vuotaa jo aamun tulta’, kirjoittaa Lauri Viljanen runossaan Aikainen aamu. Epäilen, että runon kirjoittajalla on ollut mielessään muunkinlaiset nesteet, kun hän on tämän lauseen ’pannut’ ylös, heh heh. ’Ilon autuas värähdys’? Siis kamoon hei. Kaikki voivat varmaan päissään kuvitella, mikä se siellä värähtää, niin, onko se herra runoilijan sulkakynä, vai onko herra runoilija vain iloinen nähdessään minut? Mitä? Käy polvillesi ja avaa suusi! Juuri noin! Minä tiedän, että sinä nautit tästä, sinä haluat tätä… Juuri noin, beibi… Ah, kyllä, kyllä, kyllä, kyllä, kyllä, kyllä, KYLLäh. Voinko nyt ulostaa kasvoillesi? (Ei saatana. -sensori)”

C.G.E. Inkvisiittori, Joensuun lyseon lukio, improbatur

14. Sivun 12 tilastokuvio kertoo erään kyselyn tulokset siitä, mitä ominaisuuksia abipojat vuonna 1997 toivoivat tyttöystävältään ja mitä abitytöt vastaavasti poikaystäviltään. Miten arvioit tilastokuvion perusteella itse kyselyä ja sen tuloksia.

”Tytöt tykkää, tytöt-ty-ty, tytöt tykkää, tytöt-ty-ty, tytöt tykkää, tytöt-ty-ty, tytöt tykkää, tytöt tykkää, tytöt tykkää pojista, ja pojat tykkää tytöistä, vaik tytöt välil esittää, ettei niit muka kiinnosta. siis kuunnelqaaa! meitsi oli niinq eilen ainakin ihan vidun kännix ja mä laattazin siel onnelan veskis, kun ziihen tuli sellan ihQ kundi, jolla oli söpöt siniset silmät, ja sit se sanoi, että ’voinx mä ulostaa sun kasvoillesi’ ja mä niinq oxenzin sen kengille! siis niinq qelatqaaaaaaa!!1!! gännis oot sigaääliö, jee jee!”

Liina Lutakko, Tikkurilan lukio, magna cum laude approbatur