Totuus Miss Suomi -kilpailusta

Iltapäivälehtien kuvissa "onnelliset" missit hymyilevät kauniisti ja poseeraavat värikkäissä bikineissä. Kuvien taustalla todellisuus on kuitenkin tätä paljon karumpi. Valkaistujen hampaiden ja punoittavien poskien taustalla lymyää epämiellyttävä totuus täynnä unettomia öitä, nälkää, tauteja ja julmia pahoinpitelyjä.

Missikandidaatit joutuvat kiertämään ympäri Suomea useiden stressaavien ja kärsimyksentäyteisten viikkojen ajan teljettynä ahtaisiin ja virikkeettömiin häkkeihin.

Kuritushuoneen vakooja soluttautui neljäksi päiväksi Miss Suomi 2008 -kiertueen matkaan, koska halusimme paljastaa karun totuuden missien arjesta Suomessa. Alla on hänen raporttinsa kokonaisuudessaan. Hän myös otti kiertueen aikana yli 200 kuvaa ja 100 videota kännykkäkamerallaan. Tämä arkaluontoinen materiaali tullaan toimittamaan asianmukaisille viranomaisille.

Me täällä Kuritushuoneella toivomme vilpittömästi, että keräämämme aineisto riittää lopettamaan kaikki nämä missien ihmisarvoa alentavat kiertueet. Toivomme, että missien annetaan jälleen olla ihmisiä, eikä pelkkää kasvotonta karjaa.

Kiertuebussin ovet on nyt avattu, eikä niitä ole syytä sulkea enää koskaan.

--

Helsinki, 23. - 24.1.

Missikiertue käynnistyy Helsingistä hotelli Arthurin edestä. Kiertueen alkua edeltävänä iltana missit vietiin kuvattavaksi autokorjaamolle, missä tyttöparat sotkettiin öljyllä ja jollain ruskealla aineella, joka näytti epäilyttävästi ulosteelta. Silminnähden pelästyneitä, itkuisia missejä pidettiin kurissa kepein ja ruoskin.

Raskaat kuvaukset päättyivät vasta myöhään yöllä, minkä jälkeen missit joutuivat yöpymään erään missikeisarin olohuoneen lattialla. Pahoinvoivana jouduin katsomaan sivusta, kuinka nahkanaamariin ja PVC-korsettiin sonnustautunut missikeisari kierteli nukkumista yrittäneiden tyttöjen joukossa ja polvistui vähän väliä haistelemaan jonkun heistä hiuksia tai varpaita. Kolmen tunnin katkonaisten yöunien jälkeen misseille tarjottiin aamiaiseksi ruoanjätteitä, minkä jälkeen heidät ohjastettiin kiertuebussiin.

Tummennetuin ikkunoin varustetun kiertuebussin matkustamo on eristetty kaltereilla ohjaamosta. Kullekin kymmenestä missifinalistista on varattu oma alle neliömetrin kokoinen häkki, jossa mahtuu hädin tuskin istumaan. Katsellessani heitä en voi olla ajattelematta karjaa, jota säälimättä ajetaan teuraalle.

Missiemo, toimittajat ja muu kiertueväki - minä mukaan lukien - matkustavat mukavasti bussin etuosassa, missä makaamme divaaneilla, siemailemme kuohuviiniä ja syötämme viinirypäleitä toisillemme. Vähän väliä kurkistan Dom Pérignonilla täytetyn lasini yli bussin takaosaan, enkä voi välttää säälin kipeää läikähdystä syvällä sisälläni, kun näen missien nääntyneet ja voimattomat kasvot ja heidän anovat katseensa, jotka tuntuvat huutavan minulle: "Ota meidät kaikki, ota meidät kaikki yhtä aikaa" ja sen jälkeen "Päästäkää meidät vapaaksi!"

Nilsiä, 24.1.

Missit ovat uupuneita pitkästä matkasta. Melkein jokaisella on flunssaa tai korkeaa kuumetta. Missiemo on syöttänyt heille antibiootteja pitämään tautia kurissa ja piikittänyt heihin jotain rauhoittavia, jotteivät he kävisi liian levottomiksi. Ennen paikallisessa ravintolassa järjestettävää esitystä ruhjeet, mustelmat ja punoittavat nenät peitetään vahvalla meikillä. Show must go on.

Ravintolaan on kerääntynyt sankoin joukoin katsojia, erityisesti miespuolisia. Kun katselen noita peräkylän poikia, jotka tungeksivat eturiviin bikinikierroksen aikana, en voi olla ajattelematta laumaa saastaisia sikoja, jotka rynnivät ruoka-annoksensa äärelle, tai laumaa saastaisia kansanedustajia, jotka rynnivät nuorten avustajien ryntäille.

Katsojat ulvovat ja vislaavat, kourivat takapuolia ja rintoja. Kun yksi tytöistä kaatuu kesken bikinishow'n, luultavasti hirvittävän väsymyksen vuoksi, häntä piirittää heti kolme mieskatsojaa, jotka läpsivät tuupertunutta kaunotarta peniksillään, kunnes turvamiehet häätävät miehet pois. Missiemo auttaa kaatuneen missin ylös ja saattaa hänet takahuoneeseen huolestunut ilme kasvoillaan. Sitä yleisö ei kuitenkaan enää näe, kun missiemo rankaisee "virheen" tehnyttä tyttöä murtamalla tämän vasemman käden pikkusormen korkokenkänsä kannalla.

Kauhajoki, 25.1.

Missit eivät ole saaneet hetkenkään lepoa. He ovat joutuneet nukkumaan kiertuebussissa, sikäli kun ovat siihen noissa epäinhimillisissä oloissa kyenneet. Tv- ja lehtihaastatteluissa missit vakuuttavat "nauttivansa jokaisesta päivästä" ja "elävänsä elämänsä parasta aikaa". En ymmärrä kuinka ihmiset eivät näe noiden väsyneiden, pakotettujen hymyjen taakse! Ahdistustani lievittää ainoastaan tieto siitä, että pian kaikki saavat tietää, millaisia hirveyksiä missi-instituution synkissä kulisseissa piilee!

Ennen Kauhajoen Krouvissa järjestettyä hienhuuruista bikinishow'ta ehdin vaihtaa muutaman sanan erään missiehdokkaan kanssa kahden kesken. Missiemo on samaan aikaan keskittynyt antamaan sähköshokkeja yhdelle tytöistä, joka aikaisemmin päivällä karkasi erään autotalon tiloissa järjestetyistä kuvauksista.

Yritän tivata missiltä hänen todellisia tuntemuksiaan ja ajatuksiaan, mutta hän vain katsoo minua tyhjin silmin, kuin hän ei ymmärtäisi sanaakaan. Lopulta turhaudun ja olen juuri jättämässä tyttöä rauhaan, kun hänen kasvoilleen äkkiä ilmestyy leveä, säihkyvä hymy. Hänen silmänsä eivät kuitenkaan yhdy hymyyn - ne ovat täynnä kyyneleitä. Tuohon surulliseen näkyyn tuntuu kulminoituvan tämän irvokkaan kiertueen kaikki lohduttomuus.

Matkalla jossain Pohjois-Savossa, 25.1.

Olen juuri tehnyt järisyttävän löydön! Kiertuetta johtavan missiemon henkilöllisyys vaikutti minusta tekaistulta, joten lähetin jo kiertueen ensimmäisenä aamuna hänen kuvansa sähköpostilla hyvälle ystävälleni suojelupoliisissa. Ystäväni vastasi juuri viestiini, ja saamani uutiset ovat yllättäviä ja järkyttäviä.

Missiemo ei ole sitä miltä hän näyttää. Todellisuudessa hän on syntynyt Heinrich Feuerbach -nimisenä miehenä Leipzigissa vuonna 1921. Nuori Heinrich liittyi varhain Hitler-jugendiin ja kohosi nopeasti järjestön hierarkiassa. Lääkärin koulutuksen hän hankki Frankfurtin yliopistossa. Vuonna 1942 hänet lähetettiin työskentelemään Auschwitz-Birkenaun keskitysleirille, missä hänen työtoverikseen saapui pian muuan kolmekymppinen SS-Hauptsturmführer nimeltään Josef Mengele.

Feuerbachin myöhemmät vaiheet ovat hämärän peitossa. Hän ei ilmeisesti joutunut puna-armeijan käsiin kun Auschwitz vapautettiin - on aivan kuin maa olisi nielaissut miehen. Ja nyt hän on täällä, naisena, samassa bussissa minun kanssani! Tämä on pahempaa kuin olisin koskaan osannut kuvitella! Näiden missikiertueella viettämäni parin päivän ajan olen kokenut sääliä, inhoa ja erektiohäiriöitä, mutta nyt tunnen pelkoa, pelkoa oman turvallisuuteni puolesta. Tämäniltaisen esityksen jälkeen minun on paettava, sillä valheellinen identiteettini tuskin pitää enää kauaa tuon demonisen mies-naisen palavan katseen loimussa!

Pielavesi, 26.1.

Kuinka toivonkaan, että voisin tehdä jotain auttaakseni näitä nuoria naisia, jotka ovat naiiviuttaan ajautuneet näihin kammottaviin olosuhteisiin, näiden hirviömäisten ihmisten kouriin! Mutta vielä en voi tehdä mitään, sillä riski on liian korkea. Jos jään nyt kiinni, kaikki tämä on ollut turhaa. Missiemo/Feuerbach katsoi minua oudosti tänään lounaalla. Pelkään pahoin, että hän epäilee jotain.

Ravintola Restentissä kaikki kymmenen missiä on majoitettu yhteen hotellihuoneeseen. Tämä on sentään edistystä, ovathan he joutuneet nukkumaan aikaisemmat yönsä kiertuebussin ahtaissa häkeissä, vailla lämpöä ja turvaa. Minkäänlaista pukuhuonetta misseille ei kuitenkaan ole varattu. He joutuvat vaihtamaan vaatteita ravintolan takaosan portaikossa. Missiemo/Feuerbach vartioi heidän jokaista liikettään silmä tarkkana. Seurueen miesjäsenet mässäilevät näyllä norjista, alastomista vartaloista. Miten he voivat olla kiinnittämättä huomiota mustelmiin ja ruhjeisiin, joita meikki ja pienenpienet vaatekappaleet eivät kunnolla verhoa!

Itse esitys sujuu totuttuun tapaan. Tällä kertaa miesyleisö on poikkeuksellisen riehakasta. Salamavalot räiskyvät joka puolella. Järjestysmiehillä on täysi työ pitää ihmismassat kurissa.

Show'n loppupuolella kookas, tatuoitu mies yrittää tunkeutua missien vaatteidenvaihtoon tarkoitettuun portaikkoon. Missiemo/Feuerbach kuitenkin tyrmää hänet tarkasti suunnatulla kierrepotkulla, ja ravintolan järjestysmiehet huolehtivat lopusta.

Esityksen jälkeen missit ohjastetaan tiukassa valvonnassa hotellihuoneeseen, jonka oven ulkopuolelle asetetaan vartija - aivan kuin nääntyneet ja riutuneet tyttörukat muka kykenisivät pakenemaan mihinkään! Missiemo/Feuerbach vetäytyy sviittiinsä. Hänen ovensa läpi kuuluu kovaäänistä voihkintaa. Luulen jo että hän on päättänyt jälleen kiduttaa jotain misseistä, mutta sitten tajuan, että äänet ovat lähtöisin saksankielisestä pornoelokuvasta.

On tullut aika jättää tämä surkea kärsimysnäytelmä taakse. Minua tullaan hakemaan yhden aikaan aamuyöllä ravintolan parkkipaikalta. Nämä sanat, kuvat ja videot ovat minun todisteeni hirvittävistä tapahtumista, joita olen näiden neljän päivän aikana joutunut todistamaan. Toivon, että onnistun työlläni muuttamaan jotain, eikä yhdenkään missin tarvitse enää kärsiä turhan takia.

--

Ilta-Sanomien mukaan kiertueen missiemo alias Heinrich Feuerbach on tänään irtisanottu tehtävistään.

Missien olojen parantamista vaativan adressin voit allekirjoittaa täällä. Tavoitteenamme on kerätä ainakin 150 miljardia nimeä.