Mannerheim-käsikirjoitus

Kuritushuone sai käsiinsä Renny Harlinin tulevan Mannerheim-elokuvan käsikirjoitusluonnoksen. Tässä parhaat palat siitä. (VAROITUS! Saattaa sisältää spoilereita!)

MANNERHEIM: FIRST BLOOD

Ensimmäinen luonnos käsikirjoitukseksi
by RENNY HARLIN

(Tämä on kirjoitettu käsin ensimmäisen käsikirjoitusliuskan marginaaliin:)
ALUSTAVA ROOLITUS:
MANNERHEIM - ARNOLD SCHWARZENEGGER tai SYLVESTER STALLONE?
ANASTASIA - GEENA DAVIS?
MANNERHEIMIN ISÄ - MINÄ ITSE?
STALIN - SAMUEL L. JACKSON

Syntymä

INT. Mannerheimin lapsuudenkoti, 4.6.1867. On keskiyö. Näemme Mannerheimin äidin Hedvigin ryömivän tuskissaan kohti tuvan ulko-ovea. Ulkona on rajuilma, salamat lyövät ja ukkonen pauhaa. Hedvig parahtaa tuskasta joka kerta kun salama lyö. Yhtäkkiä hän käännähtää selälleen ja näyttää menettävän tajuntansa. Lähikuva laajentuvasta vaginasta, josta Carl Gustaf Emil Mannerheim työntyy ulos. Mannerheim nousee seisomaan ja päästää pitkän, miehekkään karjahduksen. Lähikuva Mannerheimin älykkäistä silmistä, jotka tuijottavat suoraan kameraan. Taustalla salama iskee, kello lyö kaksitoista kertaa, kissa naukaisee, sudet ulvovat ja konekivääri ampuu sarjaa.

Lapsuus ja nuoruus

Mannerheimin lapsuus ja nuoruus kuvataan montaasina. Ensin olemme Louhisaaressa, missä Mannerheimin kiinalaissyntyinen kotiopettaja Jaakko Chan opettaa vasta kuusivuotiaalle Carl Gustaville itämaisia taistelutaitoja. Mannerheim nähdään treenaamassa taistelutaitoja: ratsastusta, miekkailua, valomiekkailua, jousiammuntaa, keihäänkäyttöä ja telekineettisiä kykyjä.

Seuraavassa kohtauksessa Mannerheim on oppikoulussa Haminassa. Luokassa opetetaan kirjallisuutta, mutta Mannerheim tekee punnerruksia ja vatsalihasliikkeitä luokkahuoneen nurkassa. Seuraavaksi Mannerheim juoksee haminalaisessa puistossa puisten portaiden huipulle ja tuulettaa. Lähikuvia jännittyneistä vatsa-, hauis- ja pakaralihaksista. Tämän jälkeen näemme, kuinka Mannerheimin isä hylkää perheen, ja kuinka hänen äitinsä menehtyy. Äitinsä hautajaisissa Mannerheim varjonyrkkeilee ja harjoittelee kierrepotkuja. Hänen enonsa Albert von Julin tarkkailee vieressä vakava ilme kasvoillaan.

ALBERT: (itsekseen) Tuosta pojasta tulee vielä jotain suurta.

Rakuunoissa

EXT. Metsä lähellä Kaliszia kesällä vuonna 1890. Mannerheim ratsastaa kaikessa rauhassa hevosellaan, kun äkkiä hänet ympäröi joukko ryöväreitä.

RYÖVÄRI 1: Kukas sinä kuvittelet olevasi, kun ratsastelet täällä kaikessa rauhassa?
MANNERHEIM: Minä olen Mannerheim. Väistykää tieltäni, tai murskaan teidät kuin hyönteiset.
RYÖVÄRI 2: (ryövärit nauravat) Kuulitteko, komea poika ryppyilee meille. Eiköhän näytetä hänelle taivahan merkit.
RYÖVÄRI 1: Tehdään se.

Ryövärit vetävät esiin samuraimiekkansa, mutta ennen kuin kukaan heistä ehtii tehdä mitään, on Mannerheim jo loikannut ratsailta heidän kimppuunsa. Seuraa pitkä taistelukohtaus, jossa on paljon hidastettuja lyöntejä, katkeavia raajoja ja veriroiskeita. Yuen Woo Ping hoitaa taistelukoreografiat. Kun taistelu on ohi, Mannerheim seisoo keskellä teurastettuja vihollisiaan, veri peittää hänen kasvojaan, ja hän hymyilee leveästi, lipoo huuliaan ja suutelee hauislihaksiaan.

Hääyö

INT. Ylellinen hotellihuone, 1892. Mannerheim seisoo ikkunassa ilman paitaa. Kamera kuvaa hänen selkälihaksiaan noin kaksi minuuttia. Seuraavaksi näemme Mannerheimin tuoreen puolison Anastasia Nikolajevna Arapovan, joka on pukeutunut paljastavaan yöasuun. Anastasia kävelee Mannerheimin luo ja laskee kätensä tämän hartioille. Mannerheim sävähtää.

ANASTASIA: Mikä sinun on, rakkaani?
MANNERHEIM: Mietin vain kurjaa elämääni. Olen vasta 25-vuotias, mutta olen jo nähnyt enemmän kuolemaa kuin kukaan tuntemani ihminen.
ANASTASIA: (huokaisee) Minä tiedän, rakas. Mutta sinun tiesi on soturin tie.
MANNERHEIM: (kääntyy Anastasiaan päin ja nostaa kätensä tämän näkyville) Nämä kädet ovat tappaneet miljoonia. Miljoonia! (iskee vihoissaan nyrkkinsä hotellihuoneen seinästä läpi)
ANASTASIA: On ehkä jotain, mikä saa sinut rauhoittumaan. (riisuu yöasunsa)

Mannerheim tarraa kiinni naiseen ja paiskaa tämän sängylle. Hän repii vaatteensa kappaleiksi ja heittää riekaleet lattialle. Mannerheim ja Anastasia rakastelevat. Kuvaamme ainakin erektion (suuri), penetraation (myös anaali-) ja laukeamisen (kasvoille). Näin syntyvä kohu houkuttelee enemmän katsojia.

Seksin jälkeen näemme Anastasian nukkumassa vuoteella. Mannerheim istuu pöydän ääressä, purkaa ja kasaa rynnäkkökivääriä yhä uudestaan ja uudestaan, pakonomaisin liikkein. Hiki valuu hänen kasvojaan pitkin.

Venäjän-Japanin sota

EXT. Yingkoun satama ja lähialueet, tammikuu 1905. Japanilaiset sotilaat maleksivat sataman porttien tuntumassa poltellen tupakkaa ja räpsien valokuvia. Yhtäkkiä alkaa kuulua kovaäänistä jyrinää. Japanilaiset tarttuvat aseisiinsa. Näemme, kuinka Mannerheim syöksyy näkyviin moottoripyörän selässä, ilman paitaa. Kamera kuvaa hänen pullistelevia hauislihaksiaan noin kolme minuuttia. Mannerheim ottaa molempiin käsiinsä konepistoolit ja ohjaa moottoripyörää jaloillaan. Lyhyin ja hallituin sarjoin hän ottaa hengiltä jokaisen japanilaisen soturin. Lopulta hän ohjaa moottoripyörän päin suurinta satamarakennusta ja loikkaa itse pois kyydistä ennen osumaa. Pyörä törmää rakennukseen, ja valtava räjähdys tuhoaa koko satama-alueen ja upottaa japanilaisten sotalaivat.

INT. Baari jossain itä-Venäjällä, 5. syyskuuta 1905. Mannerheim tovereineen juhlistaa voittoa japanilaisista. Kuvataan juopottelua ja yleistä hälinää.

KENRAALI DOSTOJEVSKI: Everstiluutnantti Mannerheim! Kertokaa te, mikä on parasta elämässä.
MANNERHEIM: (tuijottaa suoraan eteenpäin tyhjä ilme kasvoillaan) To crush your enemies, see them driven before you, and to hear the lamentation of their women!

Suomen sisällissota

EXT. Tampereen keskusta, 3. huhtikuuta 1918, myöhäinen ilta. Tamperelaiset punaiset sotilaat raiskaavat naisia, lapsia ja eläimiä. Kohtaus on erittäin verinen ja brutaali, jotta ymmärrämme punaisten saatanallisen pahuuden. Tampereen tuomiokirkko liekehtii taustalla, ja sen avoimista ovista hoipertelee pappeja kaavut tulessa. Punakaartien ylipäällikkö Eero Haapalainen ja Suomen kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja Kullervo Manner tarkkailevat tilannetta taustalla. Molemmat ovat pukeutuneet tiukkoihin ja paljastaviin, punaisiin nahka-asuihin, ja kumpikin kantaa järeää konekivääriä.

HAAPALAINEN: (venäläisellä aksentilla) Kyllä kommunistina oleminen on hienoa, kun saa tappaa viattomia naisia ja lapsia, juoda vodkaa ja palvoa saatanaa.
MANNER: (venäläisellä aksentilla) Älä muuta virka. Kunhan voitamme sodan, liitämme Suomen Neuvostoliittoon ja perustamme tänne ennennäkemättömän kommunistidiktatuurin.
HAAPALAINEN: Täytyy vain toivoa, ettei pahin vihollisemme, ylipäällikkö Mannerheim, ei aiheuta ongelmia!

Yhtäkkiä kuuluu kovaa jyrinää, ja Mannerheim ajaa moottoripyörällä näkyviin. Hän kaataa pyörän ja lähettää sen samalla liukumaan kohti punaisia sotilaita, joiden jalat leikkautuvat irti kohdatessaan kieppuvan pyörän. Mannerheim kantaa valtavaa plasmakivääriä. Hän etenee vakaasti kohti Haapalaista ja Manneria tappaen kaiken tieltään. Lopulta jäljellä on vain tämä kolmikko - kaikki mittailevat toisiaan katseillaan.

MANNERHEIM: Teidän kommunisminne päättyy tähän, te paskiaiset! Antautukaa, niin kaikkien punaisten taistelijoiden henki säästetään ja voimme kaikki yhdessä rakentaa paremman hyvinvaltio-Suomen!
MANNER ja HAAPALAINEN: (yhteen ääneen) Njet!

Kaikki kolme heittävät tuliaseensa pois ja käyvät taisteluun paljain käsin. Aluksi Manner ja Haapalainen ovat niskan päällä ja saavat Mannerheimin painettua maata vasten, missä Manner kuristaa ylipäällikköä molemmin käsin samalla kun Haapalainen takoo tätä nyrkeillä kasvoihin.

MANNER: Kas kas, tähän päättyy lahtarin tie.

Tajunnan rajamailla Mannerheim näkee flashbackeja lapsuudestaan ja nuoruudestaan, ajastaan Venäjän armeijassa ja kiihkeästä hääyöstään. Lopuksi hän näkee itsensä alasti, kääriytyneenä Suomen lippuun. Kamera kuvaa hänen öljyttyjä lihaksiaan ja mittavaa erektiotaan noin viiden minuutin ajan. ”Tee se, isänmaan puolesta!” hän kuulee äitinsä äänen kuiskaavan.

MANNERHEIM: Hahaa!

Mannerheim ponkaisee äkkiä jalkeille ja heittää molemmat vastustajansa metrien päähän. Kun nämä tokenevat ja pääsevät jalkeille, Mannerheim on poiminut maasta sirpin ja vasaran, jotka hän sinkoaa vihollisiaan kohden. Vasara murskaa Mannerin kallon, ja sirppi leikkaa Haapalaisen pään irti.

MANNERHEIM: Hasta la vista, kommarit.

Toinen maailmansota

INT. Kreml, Moskova, 4. syyskuuta 1944. Stalinin työhuone yöllä. Josif Stalin istuu takkatulen ääressä, siemailee vodkaa ja polttelee paksua sikaria. Taustalla näkyy Euroopan kartta, jossa Suomen kohdalle on isketty Neuvostoliiton lippu. Seinille on ripustettu irtileikattuja päitä, ja vereen tahrittu Suomen lippu riippuu takan yllä. Äkkiä Stalin säpsähtää ajatuksistaan ja katselee ympärilleen pimeässä huoneessa.

STALIN: Kuka siellä?

Ei vastausta. Stalin nousee ylös ja kiertää työpöytänsä taakse. Hän avaa yhden laatikoistaan ja hamuaa sieltä pistoolia. Äkkiä joku painaa valtavan viidakkoveitsen hänen kurkulleen.

MANNERHEIM: Ei inahdustakaan.

Nyt näemme Mannerheimin seisovan Stalinin takana pitelemässä veistä. Hän on pukeutunut yönmustaan ninjapukuun.

STALIN: (kuiskaa ääni kireänä) Presidentti Mannerheim! Mitä te täällä teette? Minä luulin, että te olette Helsingissä!
MANNERHEIM: Tulin neuvottelemaan rauhasta.
STALIN: Neuvottelemaan? Puna-armeijani on lyönyt teidän joukkonne! Pian valtaamme koko Suomen! Mitä neuvoteltavaa tässä enää on?
MANNERHEIM: (kumartuu lähemmäs ja kuiskaa Stalinin korvaan) Nämä kädet ovat tappaneet miljardeja. Näetkö kaiken tämän veren? Näetkö sen? Sinun kaltaisesi pikkutyrannit eivät pelota minua. Minä annan sinulle kaksi vaihtoehtoa. (tarttuu Stalinia kiveksistä) Vaihtoehto yksi. Solmit Suomen kanssa aselevon ja rauhansopimuksen. Minä vetäydyn presidentin virasta ja matkustan kauas pois. Toinen vaihtoehto. Minä revin sinun pallisi irti ja työnnän ne sinun silmäkuoppiisi. Sitten sidon sinun silmämunasi palliesi tilalle. Sen jälkeen paloittelen peniksesi pieniksi paloiksi ja työnnän palaset peräreikääsi niin syvälle, että lopulta joudut oksentamaan ne ulos. Sen jälkeen kidutan sinua pitkään ja hartaasti, kunnes sinusta ei ole jäljellä muuta kuin yksi korva, kieli ja vasemman jalan pikkuvarvas, ja silti sinä olet vielä elossa ja tunnet kaiken sen tuskan!
STALIN: Hyvä on! (purskahtaa itkuun) Älä satuta minua, pyydän! Saat aselevon ja rauhansopimuksen!
MANNERHEIM: Ja sinä allekirjoitat sopimuksen nyt. Verelläsi.

Veitsi välähtää pimeässä ja kuulemme Stalinin tuskanhuudon.

Viimeinen kohtaus

EXT. Harmaat satamat, 28.1.1951. Mannerheim on astumassa haltialaivaan. Mannerheimia saattamassa ovat Paasikivi, Kekkonen (Chuck Norris cameo-roolissa), Enckell, Walden, Roosevelt ja Churchill.

MANNERHEIM: (katsoo ensin merelle, sitten tovereitaan) On aika lähteä kohti uusia seikkailuja. Olen nähnyt liian paljon kuolemaa, liian paljon tuskaa. Nämä kädet ovat tappaneet kvantiljoonia. Nyt siirryn merten toiselle puolelle, Kimmeriaan. Ehkä joku päivä te seuraatte minua sinne. Ehkä joku päivä I’ll be back. Mutta toistaiseksi - jääkää hyvästi. Muistakaa minut suurena sankarina, taitavana sotilaana, hellänä rakastajana, isänmaan ystävänä ja lihaksikkaimpana presidenttinä, mitä maailma on koskaan päällään kantanut. Älkää antako kenenkään kritisoida minua, sillä se, joka lausuu turhaan minun nimeni, rikkoo minua vastaan, ja vihani tulee olemaan hirvittävä. Hyvästi, ystävät.

Mannerheim kääntyy ja astuu laivaan. Kamera kuvaa hänen saattajiensa kyynelten kastelemia kasvoja. Laiva purjehtii kohti laskevaa aurinkoa.

THE END